Mikä meni pieleen?
Eilen oli ne kauan odotetut ylioppilaskunnan vaalit. Oma ryhmäni, Vihreä lista, menetti yhden paikan jättimäisen vaalirenkaan ansiosta. Siihen kuuluivat niin kauppatieteilijät, lääketieteilijät kuin oikeustieteilijät. Kauppatieteilijät ja humanistit tulivat uusina listoina mukaan ja veivät tasaisesti kaikilta paikkoja, sillä he saivat yhteensä 9 paikkaa.
Henkilökohtainen tulokseni oli 12 ääntä. Viimeiseen varapaikkaan tarvittiin listallamme 18 ääntä ja varsinaiseen paikkaan 26 ääntä. Näkemääni vaivaan nähden tulokseni on pettymys. Edustajistovaaleissa harva tekee suuren suurta kampanjaa. Minä tein sen, minkä kerkesin. 900 henkilökohtaista kirjanmerkkiesitettä tuli käsijakoon ja luukutukseen. Lisäksi Facebookissa oli iso ryhmä (86 henkilöä). Jätin myös kaksi kuntalaisaloitetta. Ilmeisesti en tehnyt tarpeeksi työtä.
Tässä on tehtävä muutama huomio, joiden vuoksi en pärjännyt tämän paremmin:
1. En kelvannut naistutkimusopiskelija-aktiivina
Moni naistutkimusaktiivi löysi jonkun toisen äänestettävä. Lisäksi tiedän, että vaihtoehtoja heillekin oli. En usko, että tästä porukasta olisi herunut yhtä tai kahta ääntä enempää itselleni. Naistutkimuksen ainejärjestö on pieni, joten sen merkittävyysaste ei ole suuri. Koska kyseessä on myös pääosin naisäänestäjät, jotka ovat tietoisia miesten vallasta, saattaa sukupuolikin vaikuttaa.
2. Potentiaalisista äänestäjistäni moni oli itse ehdolla
On huomattava, että läheisimmät opiskelijakaverini ovat olleet itse ehdolla. He myös ovat jakaneet äänestäjäkuntaani.
3. Vahvan tiedekuntaryhmittymän ulkopuolisen ehdokkaan on vaikea saada ääniä oman laitoksen opiskelijoilta
Meillä kasvatustieteiden opiskelijoilla on sitoutumaton tiedekuntaryhmä Eduxi. Se saa suuren osan kasvatustieteilijöiden äänistä. Uskon silti saaneeni muutaman äänen sieltäkin.
Uusia tehtäviä varmaan on tulossa minullekin, vaikka ne varmaan lienevät opiskelijapolitiikan näkymättömän siistijän tehtäviä, kuten tähänkin asti. Aika sen näyttää…
t. Jukka
